Rouva taivutti päätään hiukan taaksepäin ja katsoi ylhäisesti häneen. Katseessa kuvastui ehkä hiukkasen ihmettelyä tai uteliaisuutta myöskin; — mitähän vetovoimaa saattoikaan olla tässä, ei enää aivan nuoressa tytössä kapeine, hiukan keltaiseen vivahtaville kasvoineen ja tiheine yhteenkasvaneine kulmakarvoineen…
"Tahdon suoraan sanoa teille, että tällä kerralla epäilimme suuresti lähettäessämme sanan teille, todellakin epäilimme sangen suuresti, neiti Jons", lisäsi hän painokkaasti ja loi kauniit silmänsä suoraan häneen… "On paljon velvollisuuksia ja on otettava huomioon useita näkökohtia, kun täytyy suojella sellaista taloa, jota toiset pitävät ylempänä itseään — ja on oltava äärimäisen tarkka niihin ihmisiin nähden, joita tuo taloonsa… Tahdon sanoa tämän teille suoraan, kun me nyt olemme saaneet tietoomme, että te vietätte kaikkea muuta kuin kunniallista elämää, — ja että teidät voidaan nähdä aivan julkisesti yhdessä kaiken maailman ylioppilaiden kanssa…"
Maisa hätkähti ja kävi kalpeaksi. Hän oli istunut sanat valmiina suussa ja tahtonut purkaa syytöksensä Antonia vastaan; — ja silloin iskettiin Kielsbergiin ja häneen. — Veri virtasi takaisin hänen kasvoihinsa.
"Ei kukaan voi sanoa, rouva, että vietän siveetöntä elämää!"
"Sattuu niin onnettomasti, neiti Jons, että olemme kesällä itse nähneet teidän kulkevan ja hymyilevän ja hulluttelevan Klingenbergin teatterikäytävässä erään ylioppilaan kanssa ja antavan hänen tarjoilla teille virvokkeita. Poikani Theodor oli kanssamme; — ja voin sanoa teille, että emme uskoneet omia silmiämme… Mehän olisimme luonnollisesti voineet olla turvautumatta teihin enää…"
"No niin, — jos nyt tahdotte tietää sen, rouva", pääsi häneltä kyyneleet silmissä, — — "niin olin siellä erään tuttavani kanssa… Ette tapaa minua kaiken maailman ylioppilaiden kanssa — — eikä hänellä ollut mitään menoja minun vuokseni eikä hän tarjoillut minulle, sillä hänellä oli sinne vapaapiletit."
"Tahtooko hän kenties naida teidät?" kysyi rouva kylmästi.
Maisa katsoi häneen suu auki, ällistyneenä ja hämmentyneenä…
"Se on eräs ylioppilas", — tuli sitten.
"Kysyn, sanotteko olevanne kihloissa ja menevänne naimisiin hänen kanssaan?"