"Ellefsenin talo?… kauppapuoti alakerroksessa — ja avonainen pihanportti?"
Maisa kulki niin reippaasti kuin suinkin osasi, mutta vieras pysytteli hänen vierellään. Sitten kysyi mies yhtäkkiä:
"Ehkä täällä on jossain kuuromykkäinkoulu?" Nyt hänen täytyi nauraa, mutta hän levitti sateenvarjon auki ja katsoi suoraan eteensä, — olipa siinäkin aika riiviö!
"Oletteko yhä edelleen yhtä taipumaton — mitä?… Talo, jossa on matala, valkea muuri, — ja sisäpuolella jonkinlainen rakennusrykelmä, jossa asuu kaikenlaisia ihmisiä?" puheli hän edelleen.
Kaksi tunkeilevaa kissansilmää aivan loisti silmälasien takaa; saattoi kuulla äänestäkin, että hän oli kujeiluretkellä.
Maisa tiesi niin hyvin, mitä hän olisi tahtonut vastata, mutta ei milloinkaan sovi ryhtyä sillä tavoin keskusteluihin herrojen kanssa. Jos niin tekee, vaikkapa vain aivan vähäisen, niin ruvetaan heti pitämään sellaisena, jota voi kohdella, miten vain haluttaa. Se on aivan varmaa, se. — Ja niin hän pakotti itsensä vaikenemaan siksi kunnes he tulivat kauppias Sundbyn kulmaan. Siellä hän yhtäkkiä poikkesi puotiin. Oli hyvä päästä irti hänestä ja samalla saattoi hän ostaa itselleen hiukan rintasokeria ja ehkä saisi hetken aikaa jutellakin matamin kanssa.
Oli muuten totta, että Ellefsenin talossa asui paljon ihmisiä. Eräs kupariseppä aloitti työnsä kello viisi aamulla, joten hän ei tarvinnut mitään herätyskelloa, ja lasimestari nosti hirveän rymyn, jos mukulat tulivat liian lähelle hänen ikkunakehyksiään, jotka olivat asetetut ulkoseinää vasten. Lisäksi vihelsi ja jymisi juna uskollisesti koko yön heti piha-aidan takana.
Kun hän astui lautoja pitkin Ellefsenin talon pilkko pimeään, tuuliseen porttikäytävään, tiesi hän varmasti, mihin asettaa jalkansa. Lauta vajosi likaan askelten alla, ja hän tunsi varsin hyvin nuo kolme tiilikiveä, joista pääsi pitkin pihaa sinne tänne asetetuille laudanpätkille. Näitä myöten pääsi aina oikealla olevan pienen sivurakennuksen ovelle saakka. Siellä hän asui puuseppä Dörumin luona.
Ei voi kuvata hänen kauhistustaan, kun hän yht'äkkiä kuuli takanaan sanottavan:
"Sika-maista… kerrassaan inhoittavaa…"