"Niin, tytön olisi varmaankin pitänyt ottaa rikas Tronsen, silloin olisi varmaan mielestäsi ollut niinkuin olla pitääkin."
"Kappaleelta puuttuu omintakeisuutta ja todellista arvoa, ja sommitteluun nähden on siinä suuria virheitä, paras Arnaseni!"
"Mutta kuulkaas sitä sanatulvaa! — Niinkö oli sanomalehdessä?"
"Se ei liikuta sinua… ymmärrän sen verran itsekin."
"Ahaa, — siis herra Torp on sanonut niin! — Niinpä meidän on oltava varuillamme ja sovitettava sanamme sen mukaan. Greta, kuuletkos, kappaleelta puuttuu — niin, miten se nyt olikaan —".
"Olet varsin lapsellinen väitellessäsi tällä tavoin, Arna", sanoi rouva. "Onhan mahdollista, että kappale liikutti mieltäsi, mutta sinun ei sovi ryhtyä arvostelemaan sitä."
… "Niin, kun on jotakin hauskaa, niin täytyy sitä pitää ikävänä", mutisi Arna; — "mutta jos vain on jotain hyvin ikävää, niin —"
"Niin, niin, rakas Arna. Se on kehno kolmannen rivin yleisön kappale, siitä ovat sekä lehdet että yleisö yhtä mieltä, — oikein joutava kappale, yksinkertaista tunturiyleisöä varten."
"Varsin sopiva sinulle ja kaikille katonrajassa istuville", lisäsi
Signe.
"Toivonpa, että teatterinjohtaja, jonka päähän voi pälkähtää antaa tilatuilla paikoilla istuvan perjantai-illan yleisön katsoa sellaista kappaletta, saa kuulla siitä julkisesti valitettavan sanomalehdessä", sanoi lempeästi täti Rask, kiiruhtaen Maisan huoneen läpi, — oli jo aika ajatella kahvinkeittoa.