"Rakkaus on myöskin tavallaan herätys, jota ilman emme ollenkaan ymmärtäisi sen pyhää kieltä; ja onnettomat ovat ne, jotka liian myöhään oppivat sitä tuntemaan, antauduttuaan ensin niin kutsutun velvollisuuden siteen ohjattaviksi. Luulen melkein varmaan, ett'ei Inger-Johannassa ole rakkaus vielä herännyt, — suojelkoon häntä hyvä enkeli!"
"Mitäs tuollaiset vanhat neidet!" — huudahti kapteeni heräten unelmistaan. "Lue enemmän … lue enemmän … onko vielä muuta?"
"Voiko nuori ylioppilas, joka on siellä konttoristina, jossain määrin olla esteenä näille tuumille, sitä en uskalla myöntää, enkä kieltää. Mutta että kuvernöörin rouva tarkoittaa ja pelkää jotakin senlaista, sen olen viimeisinä aikoina varmasti huomannut siitä tavasta millä hän kohtelee Grip'iä, vaikka hän on liian hieno antamaan Inger-Johannalle edes vähääkään aavistusta todellisesta tarkoituksestaan…
"Huomasinhan sen aivan selvään, ollessani siellä kahvilla viime sunnuntaina, ennenkun he lähtivät Tilderödiin, kun rouva käski sanoa Grip'ille, ett'eivät he muka olleet kotona. Ja hän ei suinkaan hyvin armahtavaisesti arvostellut Gripin 'sunnuntai-luentoja kapinallisista aatteista', niinkuin hän niitä nimitti.
"Minä otaksun, että se on jotakin semmoista, jota minäkin nuoruudessani haaveksin, lukiessani Rousseau'n Emile'ä, joka minua suuresti huvitti ja joskus vieläkin juohtun mieleeni. Sillä Eleonora sanoi Gripin pääkatsantotavaksi sen, että hän hurjuudessaan ja sokeudessaan luuli voitavan parantaa maailmaa muutamien peri-aatteiden kautta ja saatavan kasvatusta hyväksi, jos noudatetaan 'luonnon kehitysjärjestystä.' — Vaan kuinka onkaan — mutta kirjeeni jo tulee liian pitkäksi. Sanalla sanoen, kun Inger-Johanna kiivaasti rupesi Grip'iä puolustamaan, näki kuvernöörin rouva tässä miehessä ainoastaan puolihullun 'Lurleikin kadetin' pojan — siksihän nimitettiin Grip'in isää, joka aikanaan oli maan enin tunnettuja, hauskimpia ihmistä; mutta Grip'illa oli muka, paitsi isänsä hurjia mielipiteitä, myöskin taitoa käytellä tuota pelättyä asetta — ivaa, — semmoinen on Grip!
"Tuonlaisia nuorekkaita ylioppilas-aatteita voisi muka kyllä menestyksellä käyttää jonkinlaisena höysteenä seura-elämässä; mutta niiden toteuttaminen uskaliaalla tavalla, kysymättä vanhempain ihmisten ajatusta, se oli liian uhka-rohkea askel, joka osoitti vaativaisuutta ja samalla kypsymättömyyttä, ja senlaista ei millään muotoa saisi hyväksyä.
"Olen näin lavealta sinulle tästä jutellut, niin että noista puheista itse voisit huomata minkälainen rikka on rokassa, kuten sanotaan.
"Vaan itse ytimestä jos tahdot tietää, niin näyttää Grip minusta rehelliseltä, kelvolta nuorukaiselta, joka ei teeskentele olevansa muuta kuin on, ja kaunis leima on hänen kasvoillaan ja koko olennollaan. Vaan jos hän mahdollisesti unohtaa jotain tuosta vanhasta sanasta: 'jos tahdot menestyä maailmassa, poikani, niin pitää sinun osata kumarrella!' niin sehän tuottaa, kuten tietty, hänelle pahinta vaikeutta, eikä ole luettava miksikään häpeäksi.
"Minulle oli oikein virkistävä nautinto, niinkuin katsaus nuoruuden valtakuntaan ja se herätti monenlaisia uusia ajatuksia, kun puhuin hänen kanssaan niinä kahtena talvi-iltana, jolloin hän tätä (hänestä kaiketi vähemmän miellyttävää) vanhusta saatteli kuvernööriltä vanhaan kaupunkiin tuota pitkää tietä, jota muuten palvelustytön ja lyhdyn kanssa pelolla kuljen pimeässä."
"Oho, — ei häntä kukaan huolisi ahdistaa!" mutisi kapteeni kyllästyneesti.