Isä sai aamupäivästä vähän paistettua leipää juuston kanssa, sillä aikaa kuin keittiössä keitettiin suolaista lihaa ja herneitä ja äiti huomasi, että Thinka auttoi häntä jos jollakin tavalla, vaikka hänellä oli kanssansa pari tohvelia, joita vouti oli halunnut itselleen, ja jotka hänen tänä aikana piti saada valmiiksi ommelluiksi.
Mutta mitäpä siitä! Hän ehti kuitenkin ommella ison osan mallista, kun hän luettuaan isälleen ja saatuaan hänet siten nukkumaan, istui yksinään valveella hänen vieressään.
Kapteenista oli niin hauska nähdä kuinka neula ja villalanka kulkivat ylös ja alas Thinkan sormissa; se oli niin rauhoittavaa ja hiljaista, — ett'ei muu kuin uni voinut saapua.
Ja hän ei saanut pitää tytärtään enempää kuin kolme päivää.
Siinä neulaa pistellessään vaipui Thinka omiin ajatuksiinsa…
Aas oli kirjoittanut hänelle, saatuaan tietää, että hän oli mennyt naimisiin. Hän oli aina niin vahvasti uskonut Thinkaan, ei olisi epäillyt, vaikka henkeä olisi vaadittu… Ja jos vuosiakin olisi kulunut, olisi hän tehnyt ahkerasti työtä ja pyrkinyt eteenpäin, niin että sitten kerran saisi hänet, — jos kohta he kumpikin jo silloin olisivat jättäneet nuoruuden taaksensa… Hänen iloinen toiveensa oli ollut, että Thinka olisi hänelle uskollinen ja odottaisi häntä vaikeuksien ja köyhyyden aikana. Mutta nyt, kun Thinka oli myönyt itsensä kullan ja kiillon edestä, nyt ei hän enää luottanut keneenkään koko maailmassa!… Hänellä oli ainoastaan yksi sydän, eikä kahta; mutta onnettominta oli, sen hän itse parhaiten tiesi, että Thinkallakin oli samoin…
"Hyi! mielestäni sinä huokasit niin syvään", sanoi kapteeni, herättyään unestaan, — "se tulee siitä, että makasin selälläni…
"Kuules, nyt täytyy meidän saada kahvia!"…
— Eihän Thinka voinut vastata Aas'ille, mutta tahtoi kuitenkin vähän keventää sydäntään kirjoittamalla Inger-Johannalle. Hän oli ottanut kanssansa sisarensa viimeisen kirjeen, johon nyt rauhassa kotona ollessaan aikoi vastata, ja hän istui illalla huoneessaan, tämä kirje kädessä.
Inger-Johanna on onnellinen, kun ei hänellä ole muuta ajateltavaa! huokasi hän kirjettä lukiessaan.