… "Ja sinunkin, Thinka, pitäisi puolestasi, katsella ympärillesi ja toimia jotain alallasi, johon kerran olet antautunut; ja sielläkin olisi paljo tekemistä. Täytyyhän tunnustaa, että seuraelämän tehtävänä on tapojen sievistyttäminen ja taisteleminen raakuutta vastaan, niinkuin täti aina sanoo.

"Minä en kirjoita mitään turhia loruja: niinkuin ymmärrät, olen minä sellaisissa suhteissa, ett'en voi ajatella mahdottomaksi joutua kerran samallaiseen asemaan. Jos toisin sanoisin, en olisi suora!

"Ja minun täytyy sanoa sinulle että huomaan yhtä ja toista, jota mielelläni tahtoisin tuoda esiin. Täytyisi saada tilaa useille harrastuksille, joita nyt ikäänkuin julistetaan pannaan.

"Seura-elämän pitäisi olla suvaitsevaisuutta, sanoo täti; mutta minkätähden ei siis voisi levollisesti keskustella sellaisista mielipiteistä kuin Grip'in ovat? Ensimäinen mitä tekisin olisi se että jyrkästi niitä puolustaisin. Eihän senlaista naisessa pidettäisi muuna kuin — 'picantina'. Vaan mielipiteiden vaihtelun pitäisi tunkeutua kaikkiin seuroihin, hienoimpiinkin.

"Minä mietin ja ajattelen enemmän kuin sinä voit aavistaa; näetkös, minun täytyisi mielestäni saada aikaan jotain!

"Miesten viisauskaan ei minua enään niin täydellisesti lumoa! Sellaisella naisella, kuin tädillä, ne kuitenkin ohjakset ovat, ja et voi arvata, kuinka moni hänen ohjaustaan noudattaa! Hän on, meidän kesken sanoen, vähän vanhan-aikuisesti viekas ja valtioviisas; hänelle on sula nautinto, jos saa mutkateitä ja muitten huomaamatta hankkeensa luonnistumaan. Luulisinpa, että usein olisi parempi, jos hän olisi suorempi, varsinkaan ei senlainen kohtelu sovi minun luonteelleni.

"Ja samalla annan vielä sinulle, Thinka, pienen neuvon, (hyi, tuntuu siltä kuin puhuisin aivan tädin lailla!) Muista, että seuraelämää ohjataan ainoastaan sohvalla istuessa; minä tiedän sinun olevan niin vaatimattoman, että he aina saavat sinun istumaan tuoleilla. Sinä et ole ensinkään niin tyhmä kuin luulet, kun vaan toisit esille mielipiteitäsi!

"Jos vielä kerran tapaisin Grip'in, niin vakuuttaisin hänelle, että perille pääsee muullakin tavalla kuin suinpäin syöksymisellä. Minäkin olen puolestani saanut hiukan omia mielipiteitä, sen jälkeen kuin hän ripitti minua siitä että puolustin seura-elämää ja hän näytti olevan niin paljo minua etevämpi. Mutta en ole koko talvena tavannut häntä enempää kuin pari kertaa aivan pikimältään kadulla. Hänen omat toimensa kai vievät häneltä niin paljon aikaa; ja setä sanoo, että olisi sopimatonta kutsua hänet iltaseuroihimme, sen jälkeen kuin hän on tehnyt velvollisuudekseen joka tilaisuudessa ilmaista jyrkkiä mielipiteitään, joihin ei tohdi koskea ilman että syntyisi kiivas väittely. Parissa herraseurassa, niin kertoi setä, oli hän ollut liian suurisuinen ja oli juonut liiaksi. Mutta minä kyllä tiedän, minkätähden hän niin teki; hänen täytyy keksiä jotain, sanoo hän itse, jolla haihduttaa liian väsymyksen ja ikävän, ja Dyring'illä on vallan tukehduttavaa!…"

Thinka oli lukenut kirjeen läpi; siinä olisi ollut paljo mietittävää. Mutta hän yhä vaan ajatteli Aas'ia — sitä kiveä ei hän milloinkaan saanut sydämmeltään vieritetyksi…

* * * * *