"Mutta se olisi liian rasittava matka… Sinunhan täytyisi kulkea aivan raivaamattomia metsäteitä!"
"Saa hän istua hevosen selässä aina karjamajojen toiselle puolelle. Musta kulkee kyllä kun sinä istut satulassa vankkana kuin pappi tunturien, rämeitten yli. Minä puolestani otan Valkon"… Kapteeni oli oikein hurmautunut tyttärensä tulemisesta mukaan.
"Tietysti sinun täytyy päästä!"
"Äiti, valmistapas meille hyvää evästä vaan! Huomenna kello viisi täytyy meidän jo lähteä matkalle.
"Tronberg yhtyy hevoisineen meihin kauempana, niin että tekin Grip saisitte vuoroonne ratsastaa."
Grip ajoi pihalla Jörgeniä takaa ja saatuaan hänet vihdoin kiini, työnsi hän hänet sisään avonaisesta keittiön ikkunasta.
* * * * *
Punaisena ja palavissa ja niska auringon paahtamana kuljeksi kapteeni paitahihasillaan ylhäällä tunturilla.
Ensimäisenä ratsasti Inger-Johanna tavarain kanssa ja kapteenin vieressä kulki muutamia talonpoikia, jotka kuumuuden tähden kantoivat takkiaan kepin nenässä olkapään yli, ja joka kerta kun pysähdyttiin, osoittivat he hänelle tilusten rajoja ja kaikellaisia merkkiä, joiden mukaan kapteenin piti pyykittää metsää.
Yön makasivat he Grönnelidin karjamajoilla ja kello viidestä saakka olivat he jo tutkimusretkellään ja ratsastivat lakeiden tunturien yli pajupensaikon välitse, jolloin hevoset vähän väliä kahlasivat saman joen mutkissa.