"Mutta, voitko sanoa minulle, Ulf, mistä he ottavat rahat?" sanoi hän kääntyessään taas poikaansa päin —
"Ketkä klubissa olivat innostuneet asiasta, kuuleppas?
Laivanvarustaja Holten, yhtyikö hän keskusteluun? Hänellä on rahoja…
"Ja mitä he tahtovat? Mitä he oikeastaan tahtovat?" kysymyksiä aivan sateli Ulfille.
Konsulin pienet terävät silmät katselivat tutkivasti eteensä…
"Eivät kai he aikone hankkia koko vuodeksi tarvittavaa vesimäärää kaupunkiin!" huudahti hän äkkiä.
Hän jäi seisomaan ja imi huuliaan…
"Siihen tarvittaisiin paljon lisää!" sanoi hän miettiväisenä. — "Suuret Grongsuot ovat siellä ylempänä. Ja Arild Wolmar ei ole niitä miehiä, jotka myivät maitaan."
Hän käveli edestakaisin ja pysähtyi viimein ja tuijotti pöydän pintaan.
"Niin niin, poikani. Niin, niin —
"Käske Halvorin valjastamaan, Ulf…"