"Ja sitten tyttöseni, tuoppas vähän vhiskyä ja lämmintä vettä. Se tekee hyvää — noiden lihavien ruutanoiden jälestä". sanoi konsuli silmää iskien.
… "Miten soma puku sinulla on, lapseni, yksinkertainen ja perin sievä, — se vaatettaa niin hyvin pientä, hienoa vartaloasi", hän nyökäytti hänelle herttaisesti päätään. "Sinun pitää panna se yllesi kun huomenna lähdemme Grongiin."
Bolette katosi iloisena kyökkiin hankkimaan vhiskyä.
— — — Isä oli poistunut makuuhuoneeseensa ja Martine seisoi eteisessä pukien ylleen matkavaippaa.
"Uskomattoman pian tuuli kääntyi!" — ihmetteli hän…
Tämä ilta oli ollut niin rauhallinen ja hupaisa. Isä niin hyvällä tuulella, lasketellen vanhoja sukkeluuksiaan ja juttujaan.
"Huomasitteko miten hyvä hän oli minulle", sanoi Bolette ihastuneena.
"Ei huomannut vähääkään, että hän olisi kaivannut Margrethea, — tai huomasitko sinä?" sanoi hän saatellessaan sisartaan vaunuihin. — — —
XIII.
Oli käyty katselemassa sekä ruutanoita, että talon muita merkillisyyksiä, ja nautittu hienot päivälliset.