"Niin, siitä voit olla varma!" —
"Minä olen kyökissä puolukoita perkaamassa ja hilloamassa, sen sinä tiedät", — sanoi hän lyhyesti, — "en astu jalallanikaan sisään. Sinä ja äiti voitte vastaanottaa hänet…
"Elä vaan keksi mitään puheenainetta hänen kanssaan, pidä pitkiä väliaikoja, niin menee hän pian pois", — neuvoi hän sisarta.
Margrethe katosi äkkiä hillopuuhiin —
Huh — miten pitkään hän viipyi…
Hän aina vähän päästä kurkisteli kyökin ikkunasta…
Nyt kulettiin ovissa ja kuski otti todellakin peitteen kallisarvoisen arapialaisen selältä.
Vihdoinkin, — viimeinkin vierivät ajoneuvot ja herra Verö nuorempi vaaleine terävine leukapartoineen ajoi ulos portista ja Bolette nauroi ja hyvästeli rappusilta…
— Konttoorissa oli kunnollisesti tuuleutettu ja näkymättömät kädet sulkivat ikkunat, kun konsuli nähtiin alhaalla tiellä.
Hän kävi pikaisesti tarkastamassa postin, ennenkun meni sisään arkihuoneeseen.