Vihdoin Ville kuitenkin iloksensa havaitsi pienen kuusen karahkan. Se oli kooltaan melkein sellainen kuin rouva Andersson oli määrännyt. Lähemmäksi tultuaan Ville kyllä huomasi sen harvaksi ja kitukasvuiseksi, mutta ei ollut muita valittavissa.
Työ siis piti alettaman. Ensiksi oli lumi juurilta pois kahmaloitava. Se onnistui hitaasti; pakkanen puri kipeästi sormen kärkiä, josta syystä ne hyvin usein suistuivat vuoroon suuhun vuoroin poveen.
Kirves olisi ollut rouva Anderssonilta lainattava; mutta lieneekö hänellä kirvestä ollenkaan? Kaupunkilaisethan hakkauttavat puunsa. No — sama se! Olihan hänellä oiva isävainajalta peritty veitsi, vaikka se nyt sattui olemaan hiukan tylsä.
Ville nakersi kuusen runkoa aina väliin levähtäen. Ajatukset riensivät kotiin. Jokohan jouluvalmistukset alkavat siellä loppua? Äiti varmaan ajatteli, ettei hänen kaupungissa käyntinsä ole onnistunut, koska hän viipyy näin kauan. Kyllä jo mahtoi ollakin myöhäistä, koska tähdet alkoivat kimmeltää. Isä sieltä ylhäältä varmaan nyt näkee, kuinka hän työskentelee äidin ja pikkusiskojen hyväksi. Niin, olihan hän kuolinvuoteella luvannut isälle olla äidin ja siskojen turvana ja tukena, ja kylläpä hän, Juho Vilhelm Mäkelä, Jumalan avulla aikoi lupauksensa pitääkin. Nyt jouluna on vuosi kulunut siitä, jolloin Jumala otti isän pois… Mutta hei! Kuusi kaatui että räjähti, ja vain veitsellä nakerrettuna! — Ville tunsi ilosta lämpenevänsä.
Ville pisti puukon tuppeen, ravisti lumen kuusesta ja läksi kuusineen vanhoja jälkiä myöten maantielle.
Maantiellä hän kohotti kuusen pystyyn. Kyllä se pituudestaan oli sen korkuinen, kuin rouva oli määrännyt.
Kuusi selkään ja riemulla kaupunkiin. Tuuli puhalteli vastaan. Tuntui kylmemmältä kuin metsässä. Kotia, äitiä ja pikkusiskoja ajatellessa tuntui taas lämpöisemmältä.
Kaupungissa oli kaikkialla valoa, mutta eivät vielä joulukuuset tulessa olleet. Kauppapuoditkin olivat auki — hän ehti siis hyvin ostoksilleen. Sokurirasia äidille — ja — Halooh! — poika — myytkö kuusen?
— En, se on tilattu.
— Heh — sinä saat pian toisen.