"Tuolla uipi, näettekö, tuolla uipi. Jo ehti joen yli, näettekö, tuolla konttaa pensikkoon, kas tuolla!" ja hän viittasi käsillään vastakkaiselle rannalle.
"Vene tänne ja pian!" komensi nimismies ja pian olikin vene paikalla, nimismies ja joukko muita miehiä meni veneeseen. He soutivat joen yli. Heikkiä etsittiin monta tuntia läheisistä seuduista, mutta turhaan. Häntä ei löydetty mistään.
Tapaukset Kalimenojan suussa levenivät pian ympäri Valtimon kylää. Pian kerrottiin Korven Kaisullekin, miten Heikki oli lyönyt metsäherraa ja miten Niiralainen ja Seinustan ukko olivat menneet alas Heikkiä takaa ajamaan.
Kaisu käsitti hyvin, että Korven torppaan muuttaminen ja heidän hääpuuhansa olivat nyt turhaan rauvenneet tahi ainakin tuonnemmaksi siirtyneet. Hän istui kamarissaan ja neuloi paitoja. Kevätauringon kirkkaat säteet tunkeusivat kamarin ikkunasta sisään. Ilma tuntui tuolla sisällä niin tukehuttavan raskaalta. Hän otti ompeluksensa ja hiipi ulos. Virkeä kevättuuli tuoksahti niin suloisesti häntä vastaan. Hän käveli Valtimon törmälle, istui siihen vihannoivalle nurmikolle ja otti esille neuloksensa.
Mutta päänsä kääntyi väkisinkin Seinustaa kohden. Oi kuinka halusta hän olisi tahtonut saada tarkempia tietoja Heikistä, mutta keneltäkään ei hän kehdannut kysyä, mitä he luulivat Heikille rangaistukseksi tulevan. Hän koetti neuloa, mutta väkistenkin jäi työ siihen.
Kevään ensimäinen kukka aukasi juuri kupunsa ja pisti taivahan siniset terälehtensä näkyviin. Liverrellen lentivät pääskyset ristiin ja rastiin korjaillen pesiään kesäasunnoiksi. Ahkerassa toimessaan vetivät muurahaiset korsia pesäänsä tuolla törmän rinteellä. Kaikkialla oli eloa ja liikettä.
Lasikirkkaana välähtelivät Valtimon aallot kevätauringon valossa. Vaalean sinervänä kaareili taivas Kaisun pään päällä.
Tunti seurasi toistaan, mutta Kaisu istui vaan tuossa Valtimon ahteella ja neuloi. Tietämättään, tahtomattaan kääntyivät hänen kasvonsa silloin tällöin Seinustaa kohden, ikäänkuin ikävöiden edes jotain tietoa Heikistä.
Mutta illan suussa myöhällä näki hän joukon Valtimon kylän miehiä keppi kädessä ja laukku selässä astuvan jokivartta ylös tuolta joen toista puolta. Turhaan etsi Kaisu niistä Heikkiä.