"Täti!" kuiskasi ääni oven takaa.
Eeva kynsäsi tyytymättömästi korvallistaan, sillä hän tunsi äänestä
Räisäspojan.
"Täti kulta!" rukoili poika, "laskekaa minua sisään."
Eeva aukasi oven haasta ja Räisäspoika vetäysi sisään.
"Mikä sinua tänne sydän yöllä hiivaa?" tiuskasi Eeva, "ei paljoa puutu, etten aja sinua samaa tietä kuin tullutkin olet."
"Täti kulta", änkytti poika, "sallikaa minun jäädä tänne edes muutamaksi päiväksi, minä olen niin onnetoin!"
"Mutta Jumalan tähden, mistä olet tuommoiset komeat saappaatkin itsellesi kaivanut! Sano suoraan, oletko ne varastanut! — Tuommoiset pitkävartiset mustankengänsaappat ja vielä punaiset sahviaanit suissa, aivan niinkuin parhailla talonpojilla. — Sano heti, mistä ne sait."
Antti itkeä nyyhkytti niin katkerasti, mutta kuiskasi kumminkin erään talon nimen.
"Minä ymmärrän, sinä olet ne sieltä varastanut", tiuskasi Eeva.
"Täytyihän minun, kun paleli niin kovin jalkoja!"