"Kyllä", vastasi Nehe. "Pellon ja rukiinleikkaamisen sanoi hän merkitsevän yksinkertaisesti leipää."
"Sehän sopii: kohtahan saat 'leipäsuunnikkaan’ taskuusi."
"Lippalakki taas kuului merkitsevän sitä, että pääsen johonkin virkaan."
"Sekin toteutuu ennen pitkää. Entäs lipan päällä kasvanut koivu?"
"Saan muka jonkin kunniamerkin."
"Oo-ho!… Ja se saavintyöntäjä-tyttö on kai tuleva aviosiippasi?"
"Tietenkin. On omituista, että vaikka en untani ja sen selitystä ole kirjaimellisesti uskonutkaan, on minua väliin sekä suututtanut että naurattanut se kummallinen seikka, että milloin ikinä sen uneni jälkeen olen joutunut naisväen seuraan, on ensi katseeni tahtomattani tarkannut, olisiko joukossa ristiraitaisia pukuja ja ylöskäärittyjä hihoja — kun sen sijaan ennen näin vain sinisiä silmiä ja punaisia poskia."
"No oletko sitä ristiraitaistasi löytänyt?" kysyi Helmi ja vaistomaisesti nykäisi puseronsa hihoja alemmaksi.
"Ristiraitaisia paljonkin, mutta ylöskäärittyjä hihoja en ole nähnyt juuri muilla kuin taikinaa vastaavilla emännillä ja pyykkiä pesevillä ämmillä."
Helmi naurahti soinnuttomasti.