"Niin mitäs kun tuo Vilanter valehteli, että ollaan kuin pyörryksissä vieläkin", tolkkasi muuan itkunsekaisella äänellä. "Mitä se valehteli?" kysyi opettaja. Oppilaat vastasivat nyt kilvassa melkein yht'aikaa, nykäisten sanat toistensa suusta. "Se sanoi, että se rovastin kanssa tullut herra on Suomen suuriruhtinas."
"Ja että se kaupungissa käydessään oli polttanut oluttehtaan ja…"
"Ja viinarännin."
"Ja lyönyt kirveellä olut- ja viinatynnyreistä vanteet poikki, niin että moni ihminen, joka ei osannut uida, oli ollut hukkumaisillaan siihen tulvaan."
"Ja potkinut kaupungin herroja suuriin vatsoihin."
"Niin että yhdenkin pösön maha oli mennyt puhki."
"Oli se kanssa lyönyt kämmenellään herroja korvalle, niin että läiske oli kuulunut ympäri kaupungin."
"Ja nipistellyt pienillä pihdeillä ihmisiä nenistä ja korvanlehdistä."
"Mistä te nyt sitten olette saaneet tietää, että Vilander valehteli?" kysyi opettaja.
"Itse se on sen tunnustanut."