"Kiitoksia vaan. Mutta kyllä minun täytyy tällä kertaa sanoa, niinkuin sanoi aikoinaan hurskaan Aaprahamin palvelija.
"Mitenkäs se Aaprahamin palvelija sanoi? kysyi Anni leikkisällä äänellä.
"Hän sanoi — on kai Anni sanasta lukenut — sanoi: En minä syö, ennenkuin olen puhunut asiani."
Isäntä nyökkäsi lautamiehelle, joka muutaman kerran virallisesti rykäistyään alotti:
"Niin. Tämän Kantolan isännän käskystä ja lain nimessä annan minä teille laillisen häätökäskyn. Ensi pyhäinmiesten päivään mennessä on teidän muutettava ja huoneiden oltava tyhjät."
Se tuli aavistamatta kuin salaman isku. Isoon aikaan ei puhuttu puolta sanaa.
"Niin", sanoi isäntä kuin selitykseksi. "Olen myönyt nämä huoneet, ja pyhäinmiesten päivänä saa ostaja ne haltuunsa ja repiä alas."
"Myöty?… Saunakinko?" kysyi Kaisa, joka uteliaisuuttansa tyydyttääkseen myös oli luikahtanut tupaan.
"Kyllä ne on myöty kaikki."
"Ei isäntä nyt totta tarkoita?" kysyi mummo.