Ei auttanut. Ellei Esteriä olisi tullut, olisi kaikki järjestynyt hyvin. Mutta tämä on kaikki hänen, sen talonpojan, ansiota. Hän ei ymmärrä, eikä pysty ymmärtämään kulttuuri-ihmisten vaatimuksia.
Erik Wegener kohautti olkapäitään. Hän tunsi, kuinka hän vähitellen alkoi kylmetä.
— Minä en ole niitä velkoja tehnyt, — sanoi hän katkerasti.
— Anna edes pappa-raukan levätä rauhassa! — huudahti Gunilla-sisko kyynelten lomassa.
Veli punastui.
— Me kai olemme kaikin osaltamme niihin osallisia, — jatkoi hän, — ja meidän kai olisi yhteisesti torjuttava se, ettemme joudu maantielle.
Huoneen täyttivät nyyhkytykset ja itkunpurskahdukset.
— Jääkö edes flyygeli? — itki Sigrid.
Erik-veli sai kyyneleen silmäänsä.
— Jää, — sanoi hän, — ainakin toistaiseksi. Ja hän melkein hymyili, kun lisäsi: