"Lupasiko se sinut ottaa?" oli emäntä kysynyt, kun asia oli alkanut hänelle selvitä.
Pitkään aikaan ei Kreeta ollut vastannut mitään, vaan kuorinut perunoita ja katsellut ynseästi eteensä.
"Ei siinä mistään ottamisista ollut kysymys", oli hän viimein tokaissut.
Ja vähän ajan kuluttua:
"Eikä se syrjäisille kuulukaan."
Silloin emäntä oli kimpautunut.
"Joo, mutta meidän pirttiin ei vaan huorilapsia laiteta", oli hän ärjäissyt.
"On sitten parasta ottaa toinen piika, kyllä minusta pääsee", oli
Kreeta vastannut.
"Lutka!" oli emäntä kiljaissut ja rientänyt ulos.
Mutta Kreeta oli suhtautunut asiaan tylysti. Kovalle taitaisi Konelovaaralaisille ottaa piian saanti kauas selkosiin, peninkulman päähän muista ihmisistä. Suurilla rahoilla otit, jos sait, mutta mistäpä ensinnäkin otit ne rahat. Kyllä hän kelpaa Konelovaaraan, kun tekee työnsä. Ja mikäpä siinä on, kunhan tästä nyt ensinnäkin päästään sen yli ja sitten kevääseen.