— No mikä se sitten kuolee? — oli hän kysynyt.
— Muijapa muija. Synnytystuskissa on niin, että pahaa tekee.
Taas Mikkolan Iivari oli imenyt piippuaan.
— Ja teillä ei sitten kans tehdä muuta kuin kakaroita, — oli hän viimein tokaissut.
— Minkäpäs, kun tulee.
Anselmi oli aikonut sanoa, että tekisit itsekin, jos pystyisit, mutta etpä ole yhteentoista aviovuoteen yhtään saanut, heh. Vaan tällä kertaa ei ollut sopinut ärsyttää Iivaria.
— Ja sinä sitten tarvitsisit hevosta?
— Niin. Eihän sitä sairasta ihmistä jalkaisin… metsässä pian tekisi ja mikäs sitten… Eikäpä sitä kelkallakaan… ei taitaisi kerjetä…
— Olisit lähtenyt päivää, paria aikaisemmin.
— Ka, mistäpä sen arvaa näin edeltäkäsin.