Mutta nyt eukko vasta hirmustuu, ja lausuen kamalia uhkauksia opettamisista ja poliisista hän rientää portaita alas.
* * * * *
Sinä iltana vallitsee Nikun kasvatusvanhempien kodissa hiljaisuus. Kasvatusveli ja -sisaret katselevat häntä uteliaina ja kysyen ja vasta, kun lapset on toimitettu levolle, alkavat vanhemmat vaihdella sanoja.
"Pitää varoa, ettei se vasta pääse yhteyteen suutarin tenavan kanssa", sanoo mies.
Pankaa sille nimeksi Nikolai…
"Pitäisihän sitä, mutta kun minulla ei ole aikaa paimennella heitä", vastaa nainen.
Pitkä, alakuloinen hiljaisuus. Sitten taas se vanha juttu. Mies sanoo:
"Se maksukin on kyllä niin pieni, että joutaisi hyvin antaa sen muillekin, mutta vaikea on luopua lapsesta, jota kuusi vuotta on pitänyt kuin omanaan. Eikähän se ennen ole pahoja tapoja osottanut."
"Ei ole", vakuuttaa nainen. "Ja nytkin oli vika suutarin pojassa. Mutta täytyyhän sen kuitenkin joskus saada kuulla totuus."
"Niin kyllä, mutta siihen on vielä aikaa. Antaa sen vaan olla siinä uskossa, että se on meidän."