— Oletko sinä oikein sellainen tukkimies, joista puhutaan kirjoissa?
— Kyllä kai.
— Pysytkö sinä puun päällä, kun se menee vedessä?
— Kyllä.
— Ja koskessa?
— Kyllä siinä, missä joku toinenkin.
Iivari Aatsinki tuntee tytön vaatteiden ja ihon tuoksun. Joki-Pekan Lauri jää tällä kertaa hakematta ja miehet odottavat turhaan. Voi, kuinka ihminen saattaa olla kaunis ja hyvän näköinen!
Tyttöön menee päähänpisto: hänen täytyy ojentaa Iivari Aatsingille kätensä. Ja Iivari Aatsinki tuntee pitkästä aikaa värähtävänsä ja punastuvansa.
* * * * *
Iivari Aatsinki ei saanut viinaa. Mutta kun hän tuli majapaikkaan oli hän hempeämielinen ja rupesi rakentamaan riitaa. Hän löi neljäkymmentä markkaa pöytään ja käski jonkun mennä hakemaan. Hän kyllä joisi. Niin että nyrkit olisivat savessa.