Hän kiittää kirjeestä ja rahasta, joka kenties voi olla tarpeeseen. Mutta Nikun ei pidä liiaksi rasittua hänen takiansa, kyllähän täällä toistaiseksi menee.
Kun hän illalla vie kirjettä postiin on hän kasvoiltaan tyyni ja kova, mutta silti tuntuu pakahduttavalta ja on kuin sisästä nousisi nyyhkytyksiä.
XII
"No ei siitä Suontaan Heikistä sen koommin ole mitään kuulunut?"
Asia on nähtävästi Saaren emännän omallatunnolla ja hänen terävät silmänsä katsovat totisesti tyttäreen.
"Ei ole", vastaa Helmi hiljaisesti.
Äiti yrittää hymyillä.
"Jos sinä sen liiaksi peloitit", sanoo hän.
Helmikin koettaa naurahtaa.
"Ei miehen pitäisi vähistä säikähdellä, jos hänellä on vakaat aikomukset."