— Onko peräsin rikki?
— Kone on hajonnut! kuului koneenkäyttäjän huuto.
John kiiruhti konehuoneeseen heittäytyen portaita alas. Se oli höyrystä sakeana; männät eivät liikkuneet sylintereissä eivätkä siis pyörittäneet akselia. Nähdessään kaikki ponnistukset turhiksi ja peläten pannujen räjähtävän koneenkäyttäjä riensi sulkemaan höyryn tuloputken ja päästämään höyryä ulos toista putkea myöten.
— Mitä tämä oikein merkitsee? kapteeni kysyi.
— Potkuri on rikki tai juuttunut kiinni, koneenkäyttäjä vastasi, — se ei toimi.
— Voiko sen saada taas liikkeelle?
— Mahdotonta.
Nyt ei ollut aikaa yrittää korjata tätä vauriota; tilanne oli auttamaton; potkuri ei toiminut, ja höyry, joka ei voinut liikuttaa mäntää, tunkeutui ulos läppien kautta. Johnin täytyi siis jälleen turvautua purjeisiin ja etsiä apua samalta tuulelta, joka oli hänen vaarallisin vihollisensa.
Hän nousi kannelle ja selitti tilanteen parilla sanalla lordi Glenarvanille; sitten hän vaati tätä muiden matkustajien kanssa menemään kajuuttaan. Glenarvan tahtoi jäädä kannelle.
— Ei, mylord, John Mangles vastasi päättävästi, — minun täytyy olla täällä yksin miehistöni kanssa. Menkää hyttiinne! Laiva voi kallistua entistä pahemmin ja laineet pyyhkäistä teidät armottomasti mereen.