— Entä te, herra Ayrton, lady Helena sanoi silloin matruusille, — mitä te tekisitte?
— Rouva, Ayrton vastasi vilkkaasti, — minä nousisin jälleen Duncaniin ja menisin suoraa päätä haaksirikkopaikalle. Siellä toimisin olojen ja niiden viitteiden mukaan, joita sattumalta ehkä voitaisiin löytää.
— Hyvä, Glenarvan sanoi; — täytyy vain odottaa, että Duncan saadaan korjatuksi.
— Ah! Onko laivanne rikkoutunut? Ayrton kysyi.
— On, John Mangles vastasi.
— Pahastikin?
— Ei, mutta vian korjaaminen vaatii työkalustoa, jota meillä ei ole laivalla. Yksi potkurin siivistä on vääntynyt eikä sitä voi korjata kuin Melbournessa.
— Ettekö voi kulkea purjein? perämies kysyi.
— Kyllä, mutta jos sattuu vastatuulia, veisi pitkään ennen kuin Duncan ehtisi Twofold-lahteen ja joka tapauksessa täytyy käydä Melbournessa.
— No, antaa Duncanin purjehtia Melbourneen, Paganel huudahti, — ja lähtekäämme me ilman sitä Twofold-lahteen.