"Isäntää on aina uskottava", vakuutti Conseil juhlallisesti.
"No niin", sanoi kanadalainen, "kun en ole koskaan pyydystänyt näillä vesillä, en siis tunne täällä liikkuvia valaita?"
"Ette, kuten jo sanoin teille."
"Sitä suurempi syy siis tutustua niihin", huomautti Conseil.
"Katsokaahan tuonne!" huudahti harpuunamestari liikutuksesta väräjävin äänin. "Se lähestyy meitä! Se tulee suoraan vastaamme! Se uhmaa minua! Se tietää etten voi mitäkään sille!"
Ned polki raivoissaan jalkaansa. Hänen kätensä vapisi, kun hän mielikuvituksessaan heilutti väkäkeihästään.
"Ovatko nämä valaat yhtä isoja kuin pohjoisten merien?" kysyi hän.
"Lähellä pitäen, Ned."
"Olenpa nähnyt isojakin valaita, professori, valaita jotka kuonosta pyrstönhuippuun olivat kolmenkymmenenkin metrin mittaisia. Ja olenpa kuullut kerrottavan, että Aleuttien saarten luona joskus tavataan yli viidenviidettä metrin pituisia."
"Se tuntuu minusta liiottelulta", vastasin. "Ne eläimet ovat vain selkäevällisiä juoksiaisia, ja kuten kaskelotitkin ovat ne pienempiä kuin nämä valaat."