"Elävätkö semmoiset tursaat kauvan?" kysyi Conseil.
"Tuhat vuotta!" vastasi kanadalainen silmiään räpäyttämättä.
"Kuinka sen tiedätte, Ned?"
"Koska se tiedetään, tiedän mä."
"Entä kuinka se tiedetään?"
"Tiedetäänpähän vain!"
"Ei, hyvä Ned, sitä ei tiedetä, se otaksutaan ainoastaan, ja kas seuraavasta syystä! Neljäsataa vuotta takaperin, kun valaanpyyntiä tiedetään ensi kerran harjotetun, olivat nämä eläimet kooltaan paljon isompia kuin nykyään. Siitä on tehty se loogillinen johtopäätös että nykyisten valasten vähempi koko aiheutuu siitä, ettei niillä ole ollut aikaa kasvaa täyteen mittaansa. Tämä seikka on saanut luonnontutkija Buffonin arvelemaan, että valaat voivat ja niiden pitäisikin elää tuhannen vuotta. Ymmärrättekös?"
Mutta Ned Land ei ymmärtänyt mitään. Hän ei enää kuullut mitä puhuttiin. Ensiksi näkemämme valas tuli yhä lähemmäksi. Hän ahmi sitä silmillään.
"Ahaa!" hän huudahti, "siinähän ei olekaan vain yksi valas! Niitä on kymmenen, kaksikymmentä — kokonainen katras! Eikä tässä voi toimittaa mitään! Että pitääkin olla näin kahlittu käsistä ja jaloista!"
"Mutta, hyvä ystävä Ned", sanoi Conseil, "miksi ette pyydä kapteeni
Nemolta lupaa saada käydä niiden kimppuun?"