"Niin, sangen vaikea. Sähköluodeillamme emme voi mitään niiden pehmeässä lihassa, jossa ne eivät tapaa tarpeeksi vastustusta räjähtääkseen. Mutta me käymme kirveillä niiden kimppuun."
"Ja harpuunalla, kapteeni", sanoi kanadalainen, "jollette hylkää minun apuani."
"Minä otan sen vastaan, mestari Land."
"Me tulemme mukaan", virkoin; ja me astuimme kapteenin jälessä keskusportaille.
Niillä seisoi tusinan verta laivamiehiä kirveet käsissä, valmiina käymään hirviöitten kimppuun. Conseil ja minäkin tartuimme kirveisiin, Ned harpuunaan.
Nautilus oli jo kohonnut vedenpintaan. Muuan merimiehistä irrotti luukun. Mutta tuskin oli hän saanut ruuvatuksi mutterit irti, kun kansiluukku kohosi ilmaan mitä raivoisimmalla liikkeellä, jonka arvatenkin mustekalain lonkeroiden imukupit saivat aikaan.
Heti työntyi yksi tällainen pitkä lonkero ikäänkuin mikäkin jättiläiskäärme aukosta sisään, ja parikymmentä muuta heilui ilmassa sen yläpuolella. Kirveeniskulla löi kapteeni poikki ensinmainitun, joka kiemurrellen luisui alas portaita pitkin. Mutta juurikun työnnyimme kaikki joukolla aukosta ylös päästäksemme yläkannelle, iski kaksi muuta lonkeroa kiini kapteenin edessä olevaan merimieheen ja nosti hänet vastustamattomalla voimalla näkyvistämme.
Kapteeni Nemo päästi kumean huudon ja ryntäsi kannelle. Me seurasimme hänen perässään.
Mikä kamala näky! Lonkerot olivat kääriytyneet onnettoman miehen ympärille ja pitivät häntä imukupeillaan kiini järkähtämättömässä syleilyssään. Hän oli tukehtua, ja hänen kurkustaan kuului koriseva ääni: "Apuun! Apuun!" Nämä ranskaksi lausutut sanat saattoivat minut aivan ymmälle. Minulla oli siis maanmies laivalla, ehkä useampiakin! En ikinä tule unhottamaan tuota sydäntäsärkevää parahdusta!
Miesparka oli auttamattomasti hukassa. Mikäpä voima kykenisikään pelastamaan hänet tuosta hirvittävästä syleilystä! Kapteeni Nemo oli kuitenkin hyökännyt mustekalan kimppuun ja katkaissut kirveellään vielä toisen sen lonkeroista. Perämies taisteli raivokkaasti muita Nautiluksen kupeilla kiemurtelevia hirviöitä vastaan. Laivamiehet iskivät niitä kirveillään minkä ennättivät. Ned Land, Conseil ja minä upotimme aseemme niiden pehmeään lihaan. Väkevä myskinhaju täytti ilman.