— Mutta…
— Tahdotkos, että me jäisimme ikipäiviksi tähän erämaahan?
Joe katseli epätoivoisena Kennedyyn, mutta Skotlantilaisen kasvoilla luki, ett'ei hän puolestaan voi mitään.
— No, Joe?
— Eihän se hormi nyt toimikaan! — arveli Joe, mies itsepäinen.
— Se on täydessä toimessa, niinkuin näet, mutta pallo ei liikahda, ennenkuin vähennät hiukan pohjalastia.
Joe raapaisi korvallistaan, otti kvartsipalasen, kaikkein pienimmän, punnitsi sitä, punnitsi uudestaan, hypitellen sitä käsissään. Se oli parin kilon painoinen. Hän heitti sen maahan.
Victoria oli yhä paikallaan.
— No! Eik's nousta jo?
— Ei vielä, — vastasi tohtori. — Heitä enemmän!