— Sitä parempi! — sanoi tohtori. — Nyt alkaa päinvastoin elämä.

Hän rupesi nopeasti heittämään gondolista pohjalastina ollutta hiekkaa.

Kumppalit käsittivät hänet vihdoin ja riensivät hänen avukseen.

— Ja nyt, Joe, — virkkoi tohtori, — viskaa maahan parikymmentä kiloa sinun malmejasi!

Joe ei vitkaillut, vaikka … tuokion verran hän tunsi jotain kaipauksen tapaista. Pallo kohosi.

— Kyllä olikin aika! — huudahti tohtori.

Samum läheni todellakin salaman nopeudella. Hiukkanenkaan vielä, niin olisi Victoria ollut säpäleinä. Suunnaton hiekkapatsas oli vähällä saavuttaa sen ja verhosi sen hiekkapilveen.

— Vielä pois pohjalastia! — huusi tohtori Joelle.

— Tuossa! — vastasi toinen, heittäen tavattoman suuren kvartsijärkäleen laidan yli.

Victoria kohosi nopeasti yläpuolelle hiekkapatsaan, joutui siellä huimaan ilmavirtaan, ja läksi kiitämään sanomatonta vauhtia tämän vaahtoavan meren ylitse.