Tohtori loi silmäyksen ympäri gondolia.

Se oli melkein tyhjä.

— Ole valmiina, Dick, jos tarvitaan, heittämään laidan yli kaikki pyssysi.

— Pyssytkö! — huudahti metsästäjä säpsähtäen.

— Ystävä hyvä, jos kerran pyydän, niin en sitä tarpeettomasti tee.

— Samuel! Samuel!

— Sinun pyssysi, kruutisi ja lyijysi, — meidän henkemme saattaa riippua niistä.

— Jo ollaan lähellä! — huusi Joe, — jo ollaan lähellä!

Kymmenen metriä! Ja vuori on vieläkin kymmenen metriä korkeammalla. Joe sieppasi makuuvaatteet ja heitti ne ulos. Virkkamatta mitään Kennedylle, hän viskasi samassa muutaman luoti- ja haulisäkinkin.

Pallo kohosi. Se nousi kovan-onnen huipun yläpuolelle ja auringonsäteet välähtivät sen yläosassa, mutta gondoli oli teräväsärmäisten kivien alapuolella ja uhkasi joka silmänräpäys särkyä niihin.