— Tervekö! Kuules, Samuel! Jos sinulla on matka-aptekissasi jotain rohtoa, joka nostaa minut jälleen pystyyn, niin määrää heti paikalla. Minä nielaisen ne silmät ummessa.
— On minulla parempaakin, Dick. Saat sellaista kuumelääkettä, joka ei maksa mitään.
— Millaista se sitten on?
— Varsin yksinkertaista. Noustaan vaan ylemmäs näitä pilviä, ulommas tätä ruttoperäistä ilmaa. Maltahan kymmenen minuttia vaan, kunnes kaasu on ohennut.
Ei kulunut kymmentäkään minuttia, niin olivat matkailijat päässeet kosteasta vyöhykkeestä.
— Hetkisen kuluttua tunnet, mitä puhdas ilma ja päivänpaiste saa aikaan.
— Sepä rohtoa se, — virkkoi Joe. — Ihmeellistä!
— Ei ensinkään! Varsin luonnollista.
— Niinpä niinkin. Sitä en epäile.
— Minä lähetän Dickin raittiisen ilmastoon. Niinhän Europassa aina tehdään.