Sanansaattaja tapasikin siellä kolme kuninkaanpoikaa. He juttelivat vielä nytkin juuri pienen kuninkaanpojan seikkailuista, niin että sanansaattajakin sen kuuli. Oikeaan hän siis osuikin!

Eikä se pieni kuninkaanpoika tarvinnutkaan paljon kehoituksia kun hän kuuli, että hänen kihlattua morsiantaan tahdottiin naittaa toiselle. Veljekset lähtivät heti matkaan, eivätkä he pysähtyneet ennenkuin Mustansurun kaupungissa.

Linnassa sill'aikaa hääkemut, paljoakaan häiriytymättä, jatkuivat. Vieraat ajattelivat, että kyllä kuninkaantyttären mieli taas muuttuu, söivät, joivat ja pitivät iloa etukäteen. Punaritaria pidettiin niin hyvänä, että hänen tuolilleen laitettiin kaksitoista tyynyä, joille hänet sitten istutettiin.

Mutta mitenkäs kävikään! Niinpä vain, että kun kuninkaanpojat astuivat pihalle ja nousivat ensimäiselle portaalle, niin jo Punaritarin alta vierähti yksi tyyny. Ja sitä myöten, kuin he nousivat yhä ylemmäs portaita, niin joka askeleelta vierähti yksi tyyny Punaritarin alta; ja kun kuninkaanpojat astuivat huoneeseen, niin pyörähti tuolikin hänen altaan, ja hän itsekin sääret ojossa keikahti lattialle niinkuin mikäkin rupisammakko.

Pieni kuninkaanpoika kertoi sitten järjestään, miten kaikki oli käynyt, ja varmuuden vuoksi hän näytteli kahdenkymmenenneljän rosvon nenännypyköitäkin.

— Tämähän se onkin se oikea, tämä! — huusivat vieraat.

Kuningas huomasi myöskin, millä puolella oikeus oli. Hän sidotti Punaritarin hevosenhäntään, ja laahautti häntä sillä tavalla katuja pitkin. Mutta rakkaat tyttärensä hän vielä samana päivänä naitti noille kolmelle kuninkaanpojalle ja semmoiset häät siinä sitten heti pidettiin, ettei mokomia monasti ole vietetty eikä vastakaan vietetä.

Pieni kuninkaanpoika jäi asumaan Mustansurun kaupunkiin, vanhemmat pojat taas veivät vaimonsa kotiinsa. Ja he elävät vielä tänäkin päivänä, jos vain eivät ole kuolleet.

Pekka ja Paavo.

Olipa kerran köyhä mies. Hänen nimensä oli Pekka. Lapsia hänellä oli kylläkin runsaasti, yhtäpaljon, kuin on seulassa reikiä — vieläpä yhtä enemmänkin. Mutta omaisuus supistui vain yhteen ainoaan kukkoon.