Poika antoi sillekin yhden kakun ja yhden rahan.
Jatkavat matkaansa, kulkevat, ja jopa pysähdyttää heidät taas eräs vanha kerjäläinen.
— Antakaa, antakaa, mitä Jumala on antanut! —
Ei ollut muuta kuin yksi kakku ja yksi raha jäljellä, mutta poika otti ja antoi nämä viimeisetkin kerjäläiselle.
Taas he kulkevat kotvasen, mutta jopa virkkoi pikku tyttö:
— Voi, rakas veliseni, kuinka minulla on kova nälkä! Katsoppa, olisiko repussa edes vähän murusia jäljellä. —
Poika katsahti reppuun — ja mitä hän näkeekään! Kaikki kolme kakkua olivat repussa ja siinä olivat ne kolme rahaakin.
Puun juurelle lapset istahtivat syödäksensä hiukkasen, kun heidän eteensä äkkiä asettuu eräs harmaatukkainen vanha ukko.
— Millä asialla te liikutte? — kysyy ukko.
Poika vastasi: