Kaupunkimme on nykyään täynnä roistoväkeä. Koko rääveliläinen laivasto on näet sijoitettuna tänne. Herrat upseerit käyttäytyvät sangen siivottomasti. Vastikään sai rehtori kirjeen kreivi Armfeltilta, jossa tämä pyytää häntä varoittamaan ylioppilaita ryhtymästä tappeluihin näiden kanssa, koska siitä voisi olla vaikeita seurauksia koko yliopistolle. Ymmärrättehän te, miten surulliselta tuntuu, kun koko yliopiston etu, niin ehkäpä sen olemassaolokin! — riippuu muutamien päihtyneiden hurjistelijoiden käytöksestä. Sillä Jumalan kiitos, tavallisesti asian laita ei sittenkään ole niin paha kuin miltä näyttää. Ne, joita juomingit ja senkaltaiset raa'at huvitukset miellyttävät, ovat sittenkin vain poikkeuksia, joita toverit halveksivat ja säälivät. Ylioppilaiden keskuudessa vallitsee yleensä vakava henki, ja jos annettaisiin toveruushengen vapaasti kehittyä, niin siveellisyys ei siitä ainakaan kärsisi haittaa. Ennen vallitsi ankara siveyden laki kansakunnissa ja niillä oli oikeus erottaa joukostaan kunniaton toveri. Mutta nykyään, kun tuo oikeus on niiltä riistetty, koettavat ne vaikuttaa kirjoituksillaan viikkolehdissään.
Mutta jääkää nyt hyvästi, rakkaat vanhemmat, tervehtikää rakkaita omaisia. Teidän teitä rakastava
Julius.
(Stud. phys.-math.)
9 p. marraskuuta 1853.
Rakas äiti.
Et voi kuvailla mielessäsi, miten suuresti iloitsen jokaisesta kirjeestä, jonka saan kotoa. Joskin siinä suhteessa olen onnellisemmassa asemassa kuin useimmat tovereistani, jotka monasti vain kerran kuukaudessa saavat tietoja omaisistaan, niin en usko sittenkään, että kellekään heistä kirje tuottaa niin paljon iloa kuin minulle. Joka kerta sykkii sydämeni kiihkeämmin, kun astun postikonttorin portaita ylös, ja kun minulla siellä on kirje, niin on pääni ilosta melkein pyörällä.
Vieraskäyntejä olen jatkanut. Sunnuntaina olin näet Forssmaneilla, joille Ahrenberg oli antanut suosituksen. Heillä vietin erittäin hauskan illan. Paitsi poikaa, ylioppilasta, jonka tunsin jo ennakolta, oli talossa neljä miellyttävää tytärtä, joista kuitenkin vain nuorin on sievän näköinen, ja vanha äiti, joka miellytti minua suuresti. Hän muistutti niin ihmeesti rakasta isoäitiä, että olisin voinut käydä hänen kaulaansa. Nuorisoa hän kohtelee samalla herttaisella tavalla kuin isoäitikin ja näyttää olevan koko maailman ystävä samoinkuin meidän mummommekin. Kaikki ylioppilaat, jotka vuosikausien kuluessa ovat kuuluneet viipurilaiseen kansakuntaan, ovat olleet tuttuja talossa.
Tyttäret valittivat kaiken katoavaisuutta. Niinpiankuin joku ylioppilas oli muutamia vuosia käynyt heillä ja perhe oli oikein tutustunut häneen, täytyi hänen lähteä, ja uudet polvet astuivat sijaan ja katosivat jälleen tehdäkseen tilaa vieläkin nuoremmille. Sellainen on nyt kerta kaikkiaan maailman meno. "Adé! Adé! Adé! Ach Scheiden und Meiden thut weh!"
Yleensä näyttävät ylioppilaat ja naiset olevan erittäin hyvissä väleissä. Jos missä ylioppilaita panetellaan, niin kaikki naiset pitävät heti heidän puoliaan. Enpä usko, että ylioppilaat vihaavat Nordenstamia yhtä kiihkeästi kuin naiset.
Enpä tiedä miten Helsingin kävisikään ilman ylioppilaita. Ilman ylioppilaita ei voida panna toimeen tanssiaisia, konsertteja, ei yleensä yhtään mitään.