Niinkuin näette on minun täällä hyvä olla, "niin kuin Jumalan kukkarossa" [suomeksi alkuperäisessä kirjeessä], ja mitä hermokuumeeseen ja muihin liikkeellä oleviin ruttoihin tulee, ei teidän tarvitse olla huolissanne, tämä paikkakunta on sellaisilta säästynyt suuremmassa määrässä kuin muut. Jään tänne heinäkuun loppuun.
Ja nyt, voikaa oikein hyvin ja sanokaa sisarille ja koko keittiöpuolelle terveisiä.
Teidän Julius.
Rahaa en luultavasti enää tarvitse, sillä oleskeluni täällä maksaa kaikki kaikkiaan 6 ruplaa hop. kuussa.
Kaavi, 13 p. heinäkuuta 1857.
Rakkaat vanhemmat.
En tiedä todellakaan mitä teille kertoisin, sillä vaikka meidän elämämme täällä on alituista dulce jubilo, niin jokainen päivä on sittenkin toisensa kaltainen. — Pian sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin, teimme me ylioppilaat täältä retken Pisavuorelle, tavattoman korkealle vuorenkukkulalle, 4 peninkulman päähän täältä. Suurimman osan matkaa me kuljimme veneessä ja oli meillä siten tilaisuutta ihailla Suomen järvien saaririkkautta; ikävä kyllä näillä saarilla kasvoi enimmäkseen vain havumetsää, jonka vuoksi ne useinkin tekivät synkän vaikutuksen. Saavuttuamme vuoren juurelle oli meillä oikea vuorikauriinnousu edessä; usein meidän oli pakko nostaa ja vetää ylös toisiamme päästäksemme eteenpäin. Vuori kohoaa pengermäisesti ylöspäin, ja monta kertaa, kun luulimme olevamme jo matkan määrässä, näimme ihmeeksemme uuden, vieläkin korkeamman huipun. Vihdoin me saavuimme korkeimmalle kukkulalle ja sieltä levisi silmin selittämätön, suurenmoisen jylhä maisema eteemme. Suunnattomia metsiä, joita loppumattomat, saarekkaat järvet monenmoisella tavalla katkaisivat; kunnioitettavia vuorijonoja, jotka täältä käsin näyttivät kuitenkin varsin vähäpätöisiltä; siellä täällä asumuksia kaskimailta kohoavine uhritulineen, kuusi kirkkoa: siinä tämän suuren panoraaman yksityiskohdat.
Tämä retki on ainoa, joka ansaitsee tarkempaa selostusta; muuten niinkuin sanottu, on elämämme ja olomme ollut vailla kaikkea vaihtelua, paitsi silloin kun joku syntymä- tai nimipäivä vaatii aivot liikkeelle puheiden ja runojen sepittämistä sekä lystillisten näytelmien esittämistä varten. — Piakkoin aioimme lähteä suurella joukolla Pisavuorelle, sillä nuoret naiset, joiden uteliaisuuden me olemme herättäneet innostavilla kuvauksillamme, tahtovat välttämättä nousta sinne. Onneksi on olemassa hiukan pitempi, mutta vähemmän vaivalloinen tie kuin se, jota me kuljimme.
Rovastin luona me olemme hyvin usein, ja sen jälkeen kun sattumalta tehtiin se keksintö, että minä olen tottunut lukemaan ääneen, on minut otettu vakinaiseksi ääneenlukijaksi, aluksi palkattomaksi, mutta luvassa on runsas palkkio mansikoiden muodossa, niinpiankuin niitä on saatavissa. "Wawerley" on ensimäinen, johon olemme ryhtyneet.
Teiltä en tähän asti ole vielä saanut mitään tietoja, mutta toivon syynä olevan sen, ettette tahtoneet umpimähkään kirjoittaa Kuopioon ennenkuin minun kirjeeni oli tullut ja ilmoittanut teille varman osoitteen. Tänään tulee posti, ja toivottavasti se tuo minullekin jotain.