Te näytätte olevan huolissanne asuntoni vuoksi; voin vakuuttaa teille, että se on lämmin ja hyvä, joskaan ei sellainen tanssisali kuin Rautalammilla.
Nyt voikaa hyvin ja tervehtikää kaikkia rakkaitani.
Teidän Julius.
Helsingissä, 13 p. Maalisk. 1859.
Veli Kaldun.
Jo on sinulle kirjoittaminen minulla ollut vähän aikaa hankkeissa, ja Sederholmin[43] kautta lähettämäsi muistutus on sitä jouduttanut. Viimein kirjoittaessani olin tulisessa kiireessä, kun aioin vielä tänä keväänä keritä mainioon kokelasarvoon; vaan sen on nyt täytynyt jäädä syksyyn. Se kyllä on kaikin puolin paha heittää huomiseksi mitä olisi tänäpänä tehtävä, vaan mitäs teet kun et kuitenkaan voi Josuan tavalla saada päivää venytetyksi. Voi veikkonen, kyllä on Suomen kielen oppiminen tarpeellinen asia, mutta tosi on sekin, että sitä oppiessa täytyy jäädä jälelle muun opin ja valistuksen tiellä ja työtä on sitten pyrkiä muiden rinnalle. Kirjeestäs näen ettei olekaan virkas joku "Schlaraffenland" missä kun suun aukaiset, kyhkyiset paistettuna lentävät sisään; kylläpä sinulla näkyy työtä olevan itsen pitää ja muillenki antaa. Onkos edes kesäksi rauhaa? — Koulusta puhuessamme sopinee kysyä mitä sanot Jyväskylän "Suomalaisesta" koulusta. Semmoista se on kun ei panna kunnon miehiä asian johtajiksi. (Yrjö) Koskista ei tahdottu, pantiin Pesonius[44] quidam (jokin) ja niin kävi kuin pelättiin. Tuomiokapitulin kysymykseen oliko mahdollista asettaa Suomen kieli yliluokillekin, hän, mainio quidam, vastas: Koulukirjoja puuttuu; ja koska useimmat koulun yläluokkain oppilaat ovat ruotsalaisia, niin pitää odottaa kunne aliluokista suomalaisia tulee siaan. — Syyllä sanoo Snellman: "ei ainoastaan linnain komentajana tule kuuluisaksi", s.o. on Cronstedt'ejä muuallakin kuin Viaporissa.
Viime kirjeessäni mainitsin Pentimäen isäntää (Rautalammilla) en nähneeni; sittemmin hänet tapasin rovastin hautajaisissa; hän lähetti paljon terveisiä sinulle. Nyt on Öhberg, joka ei tullutkaan minun kanssani Helsinkiin, mennyt sinne asumaan. Kesäksi taitaa taas Rautalammille mennä jommoinenkin joukko ylioppilaita enimmiten viipurilaisia. Rautalampelaiset ovat sinulle hyvin kiitolliset siitä, että tämän ylioppilastulvan olet johtanut sinne. Sillä käyntisi siellä Pekan[45] kanssa ja kertomukset ovat meidät kaikki sinne houkuttaneet.
Kirjallisuuden Seuralle on, niin kuin arvattavasti sanomalehdistä olet nähnyt, tullut 3 näytelmää, joista yksi ehkä palkinnon saanee; toisista on yksi merkillinen vaihettelevaisuudestaan, sillä ei päähenkilökään tule esille enemmän kuin kahdessa, kolmessa kohtauksessa; yhä tulee toisia! — Sivumennessä saan mainita, että minäkin olen nyt tullut Seuran jäseneksi.
Voi nyt hyvin velikulta ja muista joutaessas jolloinkulloin Juliustas.
Viipurilaiset tahtoisivat saada runokalenterin toimeen ja pyytäisivät sinultakin apua. Etkö voisi antaa joitakuita niistä lauluista, jotka palkkion saivat tahi muita!