Kauan olet nyt saanut odottaa vastausta ja siihen ei ole muu syynä ollut, kuin että minä en tahtonut kirjoittaa ennenkuin voisin lähettää mukaan kappaleen "Sukeltajaa". Minä sen olen painattanut "Mustikkoihin ja Mansikkoihin" (ensimäiseen suomalaiseen runokalenteriin) ja saanut muutamia ylimääräisiä kappaleita, joista kaksi lähetän Saksaan ja muut jaan ystäville.
Viime kerralla kirjoitin käyneeni Reinin luona; tällä en voi semmoisesta urhotyöstä kehua, vaikka kyllä muutaman päivän perästä menen Cygnaeus'en[53] luo. Olisin minä ollut valmis jo viikkoa sitte vaan kumppalini on nuhjustellut.
Uutta nyt täällä kuuluu jotenkin. — Ensiksi on mainittava se, että valtiopäiviä hommataan kätten mahtain. Saapas nähdä mitä niissä ukot saavat toimeen. Toiseksi on Cygnaeus[54] tullut kotiin ja laadiskelee esitystä miten kansakouluopettajaseminaria pitäisi asetettaman. Hänellä on hyvä toivo, vaikka arkkipiispa ja muut roistot vetää vastahankaa. Minä olen luvannut ruveta opettajaksi, jos asia tulee toimeen; pyri sinäkin siihen; vaikka ei taida tulla palkkaa siihen vertaan kuin Pietarissa, niin eihän he toki saata panna lopen vähäistä tästäkään virasta. — Kirjakauppaan tulee näinä päivinä "Mustikat ja Mansikat"; tullunna jo on (huono) käännös Goldsmith'in kirjasta "The vicar of Wakefield", Wrightin "Finlands fåglar", j.m.
Muuta en nyt jouda kirjoittamaan. Hyvästi siis ja sano terveisiä
Britsille Julius-veljeltäs.
(Viipurissa, luultavasti uutena vuonna 1860).
Veliseni.
Jos Viipurimme tähän asti on ollut muuta Suomea jälellä, niin alkaapa se nyt toden todella pyrkiä eteenpäin ja ellei muut kaupungit ajoissa tiedä kilvalle ruveta, niin ehkä jäänevätkin takakelkalle tykkänään.
Mikäs nyt on saattanut sinut niin ylpeästi kehumaan? arvellet ehkä kummastuksella. No malta vähäisen, veikkoseni, kunne kerkiän selittää sinulle syyt ja tunnukset, joista päätän kaupunkimme edistyvän sivistyksen ja kansallisuuden tiellä.
Ensinkin mainitsen äitini perustaman naiskoulun kaupungissa, jossa on 7 mamselliamme opettamassa. Opetuslapsia on 50. — Voi jos näkisit millä ahkeruudella lapset oppivat ja mikä halu heillä on kouluun, niin että pahimmassakin tuiskuilmassa eivät epäile tulla aina Hiekasta asti. No entäs opettajat sitten! Hekin toimittavat virkaansa semmoisella innolla ja halulla, että koulun välttämättömästi pitää hyvin menestyä heidän haltuussansa.
Tässä koulussa opetetaan aivan ilmaiseksi, eikä siihen otetakkaan kuin kaupungin köyhimmästä väestä lapsia. Mutta nyt kuuluu toinenkin naiskoulu olevan hankkeissa, varsinkin maksavia oppilaita varten. Se tuuma on syntynyt kymnaasirouvien seassa.