— Ville se on aina kiistelemään valmis!
— Ne ylioppilasseurathan ovat mallikelpoisia, joissa kiistat ja väittelyt ovat jokapäiväisiä asioita, niin sanoo Snellman "Suomen Ylioppilaassa."
— Ettäkö myötään kiistellä on vasta ylioppilasmaista! Oletko poissa suunniltasi, huudahti isäntä.
— Ainakin pitää kiistellä välipalaksi! Se panee verenkin vilkkaammin juoksemaan. Ja nytkin, kun meitä on tässä niin paljon koolla, kuluu hupaisemmin aika, kun vähän kiistellään. Minulla onkin mielessä muuan asia, josta sopii puhua.
Ville oli aina halukas väittelemään, varsinkin teoloogien kanssa.
— Annas kuulua, lausui muuan.
— Minä olen miettinyt, että ylioppilaiden pitäisi lukuisammin ryhtyä raittiusseuroihin kuin tähän asti. Ylioppilaiden raittiusseurassa on niinkuin tiedätte kolmisenkymmentä jäsentä.
— Ehdoton raittius on vastoin ihmisen vapautta, ainakin minun mielestäni.
— Minä en kannata ehdotonta raittiutta. Olen samaa mielipidettä kuin piispa Johansson.
— Semmoiset, jotka eivät muuten voi olla juomatta, niiden on paras ryhtyä raittiusseuraan. Lie sinunkin kanssasi niin asia, puhui muka kovin vakavana isäntä.