— Eikö tuota pysyne poikamiehenä.
— Se on paras… minä sanon paras.
— Kyllä patruuni tietää.
— En ole tosin kokenut, mutta olen jo eläissäni nähnyt kyllin yhtä ja toista.
— Se on tosi.
— Mutta olin unohtaa pikku seikan. Sinä tarvitset siellä juoksupojan ja minä luulen sinun helposti semmoisen löytävän. Kun saat sopivan, niin ota se mukaasi!
— Kyllä minä siitä pidän huolen. Onhan niitä poikanulikoita.
— Niin, laita nyt sitte ensi viikolla itsesi valmiiksi matkalle.
— Kyllä. Tuhannet kiitokset patruunille!
Samalla kumarsi puukhollari ja lähti pois.