Silloin Maiju valittaen ja itkien käpertyi Perttiin lujaan kuin käärme.
— Meidän välimme on lopussa! puhui Pertti painolla ja työnsi Maijun pois luotaan.
Samassa ilmestyi Toivoska viereisestä huoneesta.
— Sinä… sinä… roisto! kiljasi Toivoska Pertille.
Maiju pyörtyneenä putosi lattialle irti Pertistä.
— Mitäs emäntä nyt —, alkoi Pertti hätäyneenä.
— Kyllä minä annan sinulle emäntää, sen lurkki! Phtyi!
Toivoska nousten varpailleen osasi sylkiessään aivan sattuvasti Pertin sieviin kasvoihin niinkuin oli tarkoittanutkin.
Pertti peräytyi eteiseen.
— Ja nyt ulos minun huoneestani! kiljui Toivoska uhmaillen Pertin kantapäillä hiilihanko kourassa.