»Senkin minä lupaan. Mutta muuta älä nyt pyydä!»
Nuoret olivat tulleet käytävän päähän. Ennenkuin he astuivat kartanolle, ojensi poika tytölle kätensä. »Suo minulle vakuutus, että sinä sen teet».
»Minkä?»
»Laske kätesi minun käteeni!»
Tyttö teki, mitä poika pyysi, vaikka ujosti. Annan käsi oli nyt
Vilhelmin kädessä. Vilhelmi sitä puristi hellästi.
»Tämän omistaminen on minun elämäni onnen päämaali» — sanoi hän.
II.
Yleisiä tietoja.
Kolme nuorukaista lähtee Pohjanmaalta Helsinkiin.
Kun Vilhelmi ja Anna tulivat kartanolle, tuli heitä vastaan vanha lihava rouva.