Kun kaupasta ei tällä kertaa näyttänyt tulevan valmista, alkoi Oinolan ukko tehdä lähtöä. Vasta mennessään hän lausui:

»Tästä puoleen pidä sinä lautamies kirkkoveneestä huolta ja ole perämiehenä! Minä pysyn kotona — katsomassa, ettei meillä sunnuntaisin kahvikestiä pidetä… Airot ovat nuottakodassa, vasemmalla puolella oven pielessä.»

Kun lautamies ja hänen emäntänsä olivat ensi hämmästyksestään tointuneet, juoksivat he kumpikin ulos ja huusivat, minkä jaksoivat: »Aatami hoi! — Kukon tuomme jo tänä iltana.»

MAITOKUSKI TORILLA, kelirikon aikana.

Tämä maitokuski tosin on nainen, mutta kelirikon aikana hän puhuu kuin mies. Kun väkeä on tarpeeksi keräytynyt rattaiden ympärille, alkaa hän:

»Työ sen vietävän roistot! Ei teille kelpaa kauppaneuvoksen maito, silloin kun muilta saatte, mutta ottakaapas nyt muilta! Ottakaapas uhalla! — Niin, ei nyt maalaiset pääse maitoineen tänne, mutta näettekös, minä pääsen! Nyt se on minun vuoroni tehdä kiusaa. Saan ottaa minkä hinnan tahdon. 80 penniä litra, ei se siitä alene. Ottakaa nyt maalaisilta 20 pennillä! Kah, miks'ette ota? — Tuokaapas niitä astioitanne tännemmäksi!»

Ostajilla kun on kiire kullakin kotiinsa, ojennetaan useampia maitokannuja eukolle. Silloin hän jatkaa:

»Vai työ, sen näköiset, tähän kaikki yht'aikaa nokkanne työnnätte! Oikein jos tekisin, en antaisi yhdellekään sielulle, en pisaraakaan. Sinä, Heiskasen tyttö, saat ensi aluksi suoraan mennä kotiisi. Äitisi näkyi talvella Järvelän mieheltä ostavan; ostakoon nyt kanssa! Mikä pakko minun on teitä ravita, kun tunnutte muiltakin saavan? — Ja sinä, Penna Kososen poika, joudat mennä yhteen matkaan. Ei kannattanut sinunkaan sisaresi sanoa minulle toissa pyhänä hyvää huomenta. Älä luule, että kauppaneuvos siitä köyhtyy, jos en teille raukoille annakaan. Ei teidän rahoilla pitkälle potkita kauppaneuvoksen asioissa.»

Sanoo siihen sitte joku, että »Olkaa nyt niin hyvä ja antakaa minulle!
Mulla olisi niin kiire!»

»Vai olkaa niin hyvä! Mikä työ minä olen? Enhän minä ole kuin yksi akka! Ja minnekkä sulla sitte on semmoinen kiire? No, kun lie kiire, niin laputa matkaasi! En kai minä ennätä niin kiireellä liikkua, että sinulle kelpaisi. Mene tiehesi vaan torjottamasta — älä luule, että maitoa saat!»