Lopuksi lääkärintarkastus, yksityiskohtiin menevä. Sairaille ja raihnaisille annetaan omat vaatteensa takaisin ylleen, ja he saavat lähteä hiljakseen kotia kohden. Toiset vielä ilkkuivat portilla:
"Maalta olet sinä tullut ja maalle pitää sinun jälleen menemän."
SOTAMIEHEN OLEMUS JA TARKOITUS.
"Ras, vaa, rii, tiree, ras, vaa, rii, tiree."
Siinä se sotamarssi, jota lakkaamatta harjoteltiin. Kolmen viikon kuluttua osattiin ihan sujuvasti kaikki jalka- ja kivääritemput; neljännellä jo syvästi ylenkatsottiin siviilimiestä ja siviilivaatetta. Eikä näihin taitoihin paljokaan lisää tullut niinä yhdeksänä viikkona, mitä sitte vielä palveltiin.
"Miks' ei saa panna kivääriä olalleen sillä lailla kuin se liukkaimmin menisi? Miks'ei ruveta ampuma-asentoon ilman kymmeniä temppuja ja jonkinjoutavia mutkia? — Niin, miksi koiralle ei pistetä sokeria suoraan suuhun, vaan asetetaan se kuonolle, luetaan yks, kaks, kolme — ja sitte vasta saa koira kiepsauttaa makupalan sinne, mihin se alkujaan oli menevä."
Kenellä oli näin kapinallisia ajatuksia?
Sillä hienohipiäisellä ylioppilaalla, jolla oli omat teettämänsä housut, kun ei näet kelvannut talon tarjous — eikä olisi hänellä ollut sanottavasti sisällystäkään pantavana noihin kruunun kaatioihin. Ei lähtenyt herra potaatin kuorintaan, söi kaupungilla, makasi voimistelutunnit, tuli aamusilla ampumaradalle kun joutui, eikä käynyt sisäharjoituksissa. Sanoi luutnantin edessä suorittaneensa yksityistutkinnon koko "käsikirjasta." Ainakin hän kiusaksi asti vaivasi luutnanttia siviililäisillä aatteillaan.
Luutnanttia ei toki voinut sanoa liian sotarakkaaksi. Oli hyvin sievä ja oppinut mies. Piti pyhänseutuna komppanialle luentoja muurahaisista, sienistä, auringosta, kuusta ja tähdistä sekä siitä, kuinka tämä maapallo on syntynyt suuresta tulipommista. Hän oli pitkä ja solakka, eikä kasvoissakaan olisi naisväellä pitänyt olla muistutuksen syytä, vaikka päällimäisen tuoreuden kyllä oli paljo luku vienyt.
Onko sotaväessä uskontoa?