Hongan tyttö, "Tapion vaimo" tavataan yhdeksän taudin synnyttäjänä. Sitä paitsi esiintyy n.s. Ilman immen kosinnassa "Tapion neidin" kertosanana "hoikka Honkelan miniä", jossa Honkela, kuten jo Becker on huomauttanut, vastaa Tapiolaa.
Hongattaren toisintonimenä on yhdessä Karhunsynnyssä Petäjätär, jonka pesästä karhun kuvataan lähteneen.
Hongattaresta yleistynyt lienee määräämätöntä havupuuta edustava Havutar "hyvä emäntä". Siihen liittyvä Havulinna käytetään "metsänlinnan" merkityksessä.[41] "Havu meitä hallitkohon!" rukoiltiin, kun kolmikanta havu pantiin kuolleen jäniksen korvaan.
Katajatarta puhutellaan, paitsi neljän puunhaltian luettelossa, Hongattaren tai Tuomettaren ohella parissa Karhunpyynti-runossa, joissa se saa mainesanan "vaimo kaunis". Karhulle sanotaan eräässä Karjanluvussa: "Tuometar sinun emosi, Katajatar kantajasi!" Karhun synnyttäjänä esiintyy vielä yksin Tuometar:
A. Tuometar puhas emäntä!
B. Tuometar Tapion synty.
C. Tuometar paha emäntä
mätti kuontalot vetehen.
Karhun kaitsijanakin toimii "Tuometar Tapion tyttö", jota pyydetään kytkemään koiriaan.
Tuomen neito tavataan itäsuomalaisessa Jäniksenluvussa "metsän tytön" kertosanana, samoin tuomen piika länsisuomalaisessa Karjanluvussa:
Tuomen piika, metsän neitsyt olkohon mun karjani paimen!
Pihlajatarta edustaa runoissa, paitsi mainitussa kahdessa luettelossa, karhun peijaisten nimittäminen "Tuomettaren juomingeiksi, Pihlajattaren pidoiksi". Tuomettaren ohella esiintyy myös pieni tyttö pihlajainen.
Itse pihlaja mainitaan kosinta- ja häärunoissa arpomisvälineenä.