D. Minne saatan saalihini? 1. Panenko penkille perähän? Enpä vielä siinäkänä. 2. Panenko aitan parven päähän, ohria iättämähän?
E. Vienen viinahuonehesen, kantanen oluttupahan, jopa siellä lautsat lauloi, jopa ikkunat iloitsi.
Sama kysymys joskus vastalaulajain esittämänä: "minne nyt viette vierahanne?" viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämän kohdan muodostumiseen on vaikuttanut kotiinjääneen kysymys karhunpäätä puuhun vieneeltä. "Honkainen huone" ja "petäjäinen pesä", jonne edellä olemme nähneet myös sikojen teitten ja porsasten polkujen kuljettavan, ovat voineet alkuansa tarkoittaa karhunpuuta. Lisäaineksia ovat antaneet juhlallinen astuminen karhukeiton kera "alle kuulun kurkihirren, päälle pinnatun petäjän" sekä kuvaus laulavista laudoista ja iloitsevista ikkunoista, kun päävati pöydälle laskettiin. Aitan kuvaus on tavattu Suomen puolelta rajaa lähtöön kehoituksen yhteydessä; kenties sekin on alkuperäisemmin tarkoittanut karhunpään kuin karhunnahan säilytyspaikkaa.
Meill' on aitta ammoin tehty hopeaisille jaloille, kultaisille patsahille, jonne viemme vierahamme.
Viimeksi kehittynyt on ajatus aitassa säilytetyn karhunnahan rahaksimuuttamisesta:
A. Sieltä kuptsille kuletan, sieltä kannan kaupunkihin. B. Vienenkö aitan penkin päähän — hopeata syntymähän, kiiltoa kuvuttamahan.
Vielä sopii mainita Venäjän Karjalassa yleinen Karhun pesältä nostatus
Nouse pois nokinen poika l. neiti nokiselta nuotiolta, havuisilta vuotehilta pihkaisilta päänaloilta, tummilta tulisijoilta!
Tähän liittyvät toisinaan säeparit:
Nyt on ottajat ovilla, veräjillä poies viejät. Late altasi lahovi, laki päälles lankeavi.