Saattaapa Annikin "metsän emännän" kertonakin olla "metsän piika pikkarainen".[55]
Tämä kahtalainen nimitys saa selityksensä roomalaiskatolisen kirkon käsityksestä, että Annakin on neitsyenä synnyttänyt neitsyt Maarian. Annikin oli sitä helpompi vallata Tapion sekä tyttären että eukon asema, kun ei kumpaisellakaan paikalla ollut nimellistä edeltäjää. Sillä muut metsän emännän tai piian nimitykset voi osoittaa tilapäisemmin käytetyiksi tai myöhäisemmiksi runollisiksi muodostumiksi.
Jonkun kerran esiintyy Savossa Maaria "metsän emäntä" eli Metsä-Maaria "emäntä". Mutta milloin kertosäkeessä on "metsän miniä", ei tämä ole Annikki, vaan Piata, s.o. Beata. Milloin taas Annikki käy Maarian edellä pääsäkeessä, silloin hän ei ole miniä eikä tytär, vaan myöskin "metsän emäntä".
Muutamissa savolaisissa Jäniksenluvuissa tavataan Purppura eli Purppula puhas emäntä, joka ilmeisesti tarkoittaa pyhää Barbaraa. Sennimisen puhtaan neitsyen kerrotaan eläneen 3:nnella vuosisadalla Nikomediassa epäluuloisen isänsä sulkemana torniin. Siellä hän sai ilmestyksen Vapahtajalta, jolle vihkiytyneenä kieltäytyi maallisesta avioliitosta. Julmistuneen isänsä käsistä hän pääsi pakenemaan ihmeen kautta avautuneeseen vuoreen. Sieltä löydettynä hän joutui monen kidutuksen alaiseksi ja viimein mestattiin; mutta pyövelinä toimineen isän ukkonen iski kuoliaaksi. Ruudin ja tykkien tultua käytäntöön hänet Espanjassa otettiin niiden suojeluspyhäksi. Saksassa hän sitäpaitsi oli vuorityöntekijäin ynnä yleensä vuoriston pyhimyksenä.
Vermlantilaisessa Karjanluvussa rukoillaan karhua hillitsemään: Mareta "hyvä emäinen". Inkeriläisessä Voiteenluvussa mainitaan Marketan emo mokoma meren lukkojen lumoojana, saatanan salpojen ja avaimien saajana sekä kyiden lypsäjänä. Karjalaisessa Pistoksenluvussa "Marketta on tietäjäeukko". V. 290 marttyyrikuoleman kärsinyt pyhä Margaretha oli pakanallisen papin tytär Antiokiasta, joka imettäjänsä käännyttämänä ja sen johdosta kotoaan karkoitettuna tämän luona asui lampaita paimentaen. Sittemmin vangittuna hän ristinmerkillä lannisti lohikäärmeeksi tekeytyneen paholaisen. Hänet kuvataan paimensauva kädessä ja lohikäärme jalkain juureen kytkettynä. Saksassa ja Virossa Margarethaa on palvottu lapsensynnyttäjäin suojelijana.[56]
Annikki avainpiika saa itä-Suomessa joskus kerrokseen Eeva piika pikkarainen. Alkusoinnun vaikutuksesta "emäntään" helposti yhdistyvää Elinaa puhutellaan myös pari kertaa "metsän emäntänä".
Venäjän Karjalassa ilmaantuu Annikista muunnoksena Ainikki "Tapion neiti", johon lienee vaikuttanut sentapainen säe kuin: "metsän Anni ainokainen".
Yleinen Venäjän Karjalassa on Mielikki metsän emäntä. Kertosäkeessä on toisinaan säilynyt Annikki tytär Tapion, mutta silloin melkein aina on Mielikki metsän miniä, eikä emäntä.
Mielikki nimen kehitys on lähtenyt tavallisista Metsänlukujen alkusanoista: "mielly metsä" j.n.e., johon olemme nähneet joskus kertosäkeenä liittyvän "mielly Metsolan emäntä". Tämä säe saattaa itsekin runon alkaa:
Mielly Metsolan emäntä,
Tapiolan tarkka vaimo!