Muista itäsuomalaisista loitsuista mainittakoon:
A. (Ähkyn luku). Santti Yrjänä kuningas laski langan taivahasta. B. (Sisiliskon sanat). Yrjäme yliä neito päällä taivosten asuvi.
Kreikanuskoisten karjalaisten ja inkerikkojen Karjanluvuissa on venäläisen Jurij'n mukainen Jyrki muoto yleinen. Pyhä Jyrki saa tavallisen mainesanan syöttäjä eli syöttäjäni, myös venäläisen kormelitsa. Inkerissä hän on sitäpaitsi armollinen ja metsän herra. Jyrkiä samoin kuin Yrjänää rukoiltiin pitämään metsänpetoja kurissa:
A. Piä koirille kovoitus. penikoille suuri pelko! B. Tee metsät mieleviksi. sinikorpi siivoisaksi!
Muutenkin häntä pyydettiin karjasta huolehtimaan:
Pyhä Jyrki kormelitsa, karjan kaunis jumala, piä kahta kämmentäsi kahen puolen karjastani!
"Pyhä Jyrki on karjan katsoja", selitettiin lyhyesti Suomen itä-Karjalassa. Vienan läänissä on häntä pidetty erityisesti hevosten jumalana. Samoin Virossa on püha Jüri ollut kotieläinten suojelija ja nimenomaan hevosien jumala, jona häntä on palvottu Saksassakin. Virolaisessa loitsussa rukoillaan:
Püha Jüri poisikene, võta kätte kuldakeppi,
mikä muistuttaa suomalaisen runon säettä: "salon poika rautasauva".
Silloinkin kuin itse karja Yrjänälle omistettiin, toimi hän metsänhaltiana, huolehtien siitä ainoastaan ulkona metsässä, jossa itse asui. Ganander mainitsee, että karjaa keväällä ulos laskettaessa miehen piti mennä niin kauas metsään, kuin lehmät kävivät laitumella, ja kovalla äänellä kolmasti huutaa: "Sankt Yrjänä, tuo karjas kotiin!"