Yrjänän ohella pyydetään metsän koirien kiinni pitäjiksi joskus myös Martti ja Mikael:
A. Marta Yrjänä, hyvä Yrjänä!
B. Pyhä Yrjölä, Mikaeli ja Mart!
Toursin piispa Martin, ranskalaisten kuuluisa käännyttäjä ja Ranskanmaan "patruuna" tuli frankkilaisvallan aikana Saksassakin yleisesti palvotuksi. Hän esiintyy muun muassa karjan suojelijana, erityisesti hevosten, koska oli nuoruudessaan sotilaana ratsuväkeen kuulunut. Tapa kuljeksia marttina laulamassa on Saksasta levinnyt Viroon ja sieltä Inkeriin, jossa esilaulajaa vielä nimitetään Saksan Martiksi.
"Mikkeli on pyhä miesi", määrittelee suomalainen runo. Samoin kuin pyhimyksiä on tätä enkeliä aljettu palvoa Frygiassa 3:nnella vuosisadalla. Suuren lohikäärmeen voittajana soveltui hän varjelijaksi petoeläinten puremalta, jona häntä Ranskan vuoriseuduissa avuksi pyydettiin. Virolaiset uskoivat, että Jyrki (23/4) panee sudelle päitset päähän, ja Mikael (29/9) ne taas päästää irti. Mikaelin päätehtävä kohdistuu kuitenkin hengenlähtöön.
Varsinaisiin karjansuojelijoihin siirtyessämme tulee hevosten varjelijana vastaamme kristinuskon ensimäinen veritodistaja pyhä Stephanus. Hänen nimensä oli legendan mukaan yhdellä Betlehemin paimenista. Tanskassa on Stephanusta palvottu nimenomaan tallihevosten hoitajana. Skandinaavilaisessa Tapaninvirressä on Staffan tallirenkinä, samoin siitä johtuneessa länsisuomalaisessa runossa, jossa Tapani saa mainesanat jalo ja taitava. Runon inkeriläisissä toisinnoissa:
A. Tahvana oli heposen herra.
B. Tahmana hengoisten herra.
Suomalaisessa Hevosenluvussa häntä puhutellaan:
A. Santti taitava Tapani!
B. Santta Tahvo talliherra,
jumala hevosten herra!
C. Tehvanus hevosten herra,
Tahvo taitava Tapani!
D. Tehvannus hevosen haltia!
E. Tahvanus hevosten herra,
soimen suomija jumala!
F. (Naispuolisena).
Tahvotar hevosten herra!
Tätä pyhimystä pyydetään hevosia tallissa ruokkimaan tai sukimaan taikka "luota katsomahan, läheltä tähyämään", "ettei karvakaan katoisi, puoltakana pois tulisi", erityisesti silloin kun hevonen on päästetty pihalle, kartanolle tai kedolle. Välistä tahdotaan nostetuksi maasta marhaminta, jota varten on herättävä hevosen rengin, tallin haltian havahduttava. Myös hevosenkavioita leikattaessa on häntä rukoiltu.
Eräässä vienanpuolisessa loitsussa ilmaantuu venäläisestä Stepan muodosta johtuva Istoppi, "hevosten herra", johon kertosäkeessä "pyhä Jyrki kormelitsa" liittyy. Siitä väännös lienee kajaaninpuolisessa kirjaanpanossa tavattu: Imantti hevosten herra. Venäläisten mainitaan Tapaninpäivänään (2/8) juottaneen hevosia lakista, johon oli pantu hopearaha, mikä sitten piiloitettiin tallin seimen alle.