Kalevalan runojen historiassa on osoitettu, että Lemminkäistä varoittavat kahdet kapeet ja kolmet Luonnottaret ovat Pätöisen pojan, s.o. Vapahtajan, äidin Maarian sijaisia. Samoin on laita loitsijan kerskailussa:
Minä mies Jumalan luoma, luoma kolmen Luonnottaren, kantama kahen kapenen,.
Raudan synnyssä maitoansa maahan lypsävät "kolme neitiä Luonnotarta"
eli "neljä neitiä, koko kolme morsianta" on Levón verrannut Neitsyt
Maariaan rautamaiden tallentajana ja sen maahan vuodattajana.
Nämä kolme neittä esitetään toisinaan syntyneen Isiin Jumalan tai
Jeesuksen kätten hieronnasta.[68]
Luonnotarta vastaa muinaissaksalainen scephenta, 'Luojatar', joka tavataan roomalaisten synnytyksenhaltiain (Parcae) vastineena. Näiden ihmisenkohtaloa kehrääväin haltiain kolmilukn kuvastunee skandinaavilaisten Nornainkin kolmiluvussa.
Luonnottarien kolmilukn saa kuitenkin lähimmän selityksensä germanilaisissa loitsuissa esiintyvistä kolmesta Maariasta. Myöhemmissä keskiajan legendoissa kerrotaan pyhän Annan Joakimin kuoleman jälkeen menneen vielä kahdesti naimisiin ja hänellä olleen vielä kaksi Maaria nimistä tytärtä, joista tuli toisesta Alfeuksen, toisesta Zebedeuksen puoliso.
Latinaisten loitsujen kolme haltianeitoa kuvastuvat kyllä suomalaisien runojen kolmessa Luonnottaressa, mutta kolmen Maarian mielikuvan välittäminä. Tämä on yleinen historiallinen suhde klassillisen pakanuuden, keskiaikaisen katolisuuden ja suomalaisten runojen uskonnon välillä.
Synnyttäret esiintyvät sekä Luojattarien että Luonnottarien rinnalla, yhdistäen nämä toisiinsa samoin kuin synty sana Luojan ja luonnon.
A. Synnyttäret, Luojattaret, einet[ten] emuuttaret, jotk' oli luona luotaessa, salasaunoin saataessa, pyhäpirtin pyyttäessä. B. Synnyttäret, Luonnottaret, päästä pientä pihalle! C. Synnyttäret. Luonnottaret ilman vyöttä, vaattehitta, iholla alastomalla!
Luonnottaren kertosana einetten emä esiintyy myös muodossa eine-eukko.
A. Eine-eukko, luonnon vaimo! B. Elättäjä ene-eukko, varakkahat luonnon vaimot!