Neitsyt Maarian nimittäminen ilmansuuntien mukaan on ilmeisesti johtunut neidon kera kaukaa tulevan pilven ilmestymisestä eri tahoilta:
A. Mikä tuolla kuumoittavi? Itä tuolla kuumoittavi. Mikä tuolla iässä? Pilvi tuolla iässä. B. Mikä Lännessä näkyvi? C. Iäss' on punainen pilvi, toinen pilvi luotehessa. D. Pilvi nousi pohjasesta, kaari kasvoi pilven päälle, piika istui kaaren päällä.
Pyhälle Neitsyelle yksinomaan kuuluvia nimityksiä ovat Etelätär eli Suvetar ynnä Idätär. Pohjoisen ja lännen edustajilla, kuten saamme nähdä, on myös pahan olennon merkitys.
Yläilmoissa kuun kehää ja päivän päärmettä myöten astelevan Neitsyt Maarian nimityksiä on vielä Päivätär ja Kuutar. Gananderin julkaisemassa katkelmassa, jonka alussa esitetään Kave ja lopussa Jeesus kuun ja päivän päästäjänä, kerrotaan myös päivän pojan päästöstä Päivättären avulla:
Pääsi ennen päivän poika
Päivättären päästäessä.
Tässä on ilmeinen viittaus Kristusta tarkoittavan Pätöisen pojan runoon, jonka Kave-äiti eli Maaria kuolemasta pelastaa. Eräässä toisinnossa tavataan Päivölän pitojen isännäksi siirretty päivän poika määreellä pätevä. Sama pätevä päivän poika esiintyy muutamasti Tulensynnyssä nuotan tarpojana ja tulikalan viiltäjänä. Yhtäläinen mainesanojen yhdistys esiintyy rukouksessa:
Päivätär pätevä neiti, tule päästöt päästämähän!
Että Päivätär ja päivän poika tarkoittavat Maariaa ja hänen poikaansa, vahvistaa nimenomaan Neitsyt Maarialle osoitettu pyyntö: "Kuin oman poikasi päästit ja pelastit, niin tämä ristikansa päästä ja pelasta!"
Suomen Karjalassa tunnetaan loitsu Tuohen jäljelle, kun virsu on jalkaa lyöttänyt. Tavallisesti siinä kuvataan tuohen syntyneen pyhän Neitsyen liinasta:
Neitsyt Maaria emonen, rakas äiti armollinen läksi teitä kulkemahan, maata mittaelemahan; löysi puun alastomaksi, kääri käpyliinallahan, silkkinauhalla sitaisi: siitä syntyi tuohen synty, tuohelle sileä silpa Neitsyt Maarian hiestä.